Tämän artikkelin sisältö liittyy korkeakouluopiskeluuni ja kuuluu kurssiin Sosiaalinen media työyhteisön työvälineenä. Kurssin tavoitteena on oppia syventämään osaamistani sosiaalisen median käytöstä työyhteisössä yleisellä tasolla ja erikoistua valitsemaani sosiaaliseen mediaan. Kurssi on suoritettu kesällä 2020.

Kurssin Sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä tulee ensin kertoa itselleni tutuimmista sosiaalisen median sovelluksista ja ympäristöstä. Minulle tutuimmat ovat WordPressillä tuotettu blogi sekä LinkedIn. WordPress on tullut käyttöön työni kautta; yritykseni Avosorsa Oy on keskittänyt osaamisensa WordPressin hyödyntämiseen verkkosivujen, verkkokaupan sekä Google hakukoneoptimoinnin ja hakukonemainonnan suhteen.

Blogini olen aloittanut viime syksynä ja käytän sitä tällä hetkellä pääsääntöisesti ammattikorkeakoulun kurssien tehtävien tekemiseen. Syksyllä 2019 tein sinne kurssin Tietoturvallinen verkkosivuprojekti tuloksena tietoturvaoppaan mikroyritykselle ja tätä tietoturvaopasta tulen jatkamaan. Suoritan tällä hetkellä myös kurssia Tietoturvallisuuden kehittäminen organisaatiossa.

LinkedIn (kati-palm) tilin olen luonut vuosia sitten ja suoritan tällä hetkellä Tavoitteena unelmaduuni, vaikuttavalla LinkedIn profiililla vauhtia työnhakuun -kurssia. LinkedIn on minulla käytössä viikottain, en niinkään julkaise siellä artikkeleita tai päivityksiä, mutta otan kantaa muiden kirjoituksiin. Helposti otan myös seurattavaksi (follow) mielenkiintoisen henkilön tai yrityksen. Toisaalta yhtä helposti tulee poistettua se seurattavien listalta, jos sisältö ei tarjoa minulle mitään mielenkiintoa.

Tällä kurssilla tulee tutustua myös yhteen uuteen sosiaalisen median kanavaan. Tein pienen vertailun eri vaihtoehdoista ja tulin lopputulokseen Instagram. Minulle se on täysin uusi tuttavuus, enkä muutenkaan ole sosiaalisen median suurkuluttaja. Instagramiin ajattelin pääsääntöisesti laittaa ottamiani valokuvia luonnon monimuotoisuudesta.

Tällä hetkellä olen ottanut Instagramin eilen käyttöön. Alkutuntuman mukaan rakenne on melko yksinkertainen, siinä varmaan yksi sen suosion salaisuus. Itseäni ihmetyttää kyllä, että miten niin yksinkertainen on saatu loppujen lopuksi niin hankalaksi. Veikkaan, että sen omistajalla Facebookilla on osuutta asiaan.

Instagramin mahdollisuudet omalla alallani, hmm. Tällä hetkellä en osaa siihen ottaa kantaa, minulla on juuri luotu henkilötili ja parhaiten saan Instagramin itselleni tutuksi käyttämällä sitä ja ottamalla seurantaani eri alojen yrityksiä, myös niitä oman alani.

Yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden sosiaalisen median käyttäminen

Olen nyt käyttänyt Instagramia viikon verran ja olen ymmärtänyt sen käytön myös yritysmaailmassa; onhan se helppo kanava tuoda esimerkiksi uutuuksia tai tarjouksia julki seuraajille. Tulee vain ensin olla niitä seuraajia. Minun tulee siis ottaa seurantaani kaikki itselleni kiinnostavat henkilöt, yritykset ja järjestöt jotta näen heidän julkaisut.

Seurasin tämän viikon aikana Suomen Rajavartiolaitosta ja Poliisia, mutta ehkä ajankohta oli väärä (juhannusviikko) ja sain luettavaksi heiltä vain juhannustoivotuksia. Itse haluaisin enemmän informatiivista tietoa, esimerkiksi mistä tiedät että henkilö on hukkumassa (hukkuva henkilö ei enää puhu, eikä vastaa esimerkiksi kysymykseen mikä sinun nimesi on, hukkuvan ihmisen kroppa käyttää koko kapasiteetin pelkästään siihen, että keuhkot saavat happea, hukkuva ihminen on aina tietyssä asennossa, jne). Ehkä olen liian vaativa. Seurasin muutaman päivän ajan ja poistuin.

Seuraavaksi otan seurantaani yhden kunnan ja kaksi suuryritystä kaikista valitsemistani kanavista (blogi, LinkedIn, Instagram) ja tutkin miten he käyttävät näitä kanavia. Otan seurantaani myös kaksi mikroyritykstä yhdeltä toimialalta, joka ei ole oman yritykseni toimiala. Viimeisenä otan tutkintaan oman yritykseni toimialan muita yrityksiä.

Tarkastelemani kunta käyttää blogia ja on tehnyt sinne eri kategorioita. Osa näistä kategorioista tuottaa hyvinkin aktiivisesti sisältöä, osa ei lainkaan. Kunnanjohtaja kirjoittaa uuden artikkelin aktiivisesti; keskiarvollisesti kerran kuukaudessa. Kunta käyttää myös LinkedIn:ä, julkaisee siellä omia päivityksiä, uutisia ja työpaikkailmoituksia sekä jakaa muiden tahojen julkaisuja. Käyttävät hyvin aktiivisesti.

Toinen suuryrityksistä ei käytä blogia, vaikkakin löysin heidän domainin alta blogin, jossa on blogikirjoituksia, mutta ne vievät pois kyseisen yrityksen verkkosivuilta. Näissä blogeissa kirjoitetaan yrityksen verkkokehityksestä enemmänkin ammattilaismielessä englanniksi, enkä alkanut niitä lukemaan. Yksi kirjoittajista on kyseisen yrityksen ohjelmistokehittäjä. Yritystä ei löydä LinkedIn:stä. Yritys käyttää Instagramia. Julkaisevat siellä uutisia (toimituskulut 0 eur), onnittelevat äitejä äitienpäivänä ja julkaisevat viikottain ”viikon tuotteen”. Ottaisin seurantaan mikäli minulla olisi tarvetta heidän tuottteilleen.

Toinen valitsemani suuryritys käyttää blogia ahkerasti, johtuen varmaan siitä, että yrityksessä on monia osastoja joissa työskentelee asiantuntijoita. Blogit on jaettu neljään eri kategoriaan, mutta tuntuu että kaikki ovat viime kuukausina kirjoittaneet vain koronakriisistä. Onhan se toki ymmärrettävää, mutta mielestäni maailmassa tapahtuu koko ajan muutakin. Ehkä kyseisessä yrityksessä asiantuntijat voisivat keskenään sopia kuka kirjoittaa milläkin viikolla koronasta ja muut kirjoittavat sitten muista asioista. Yritystä ei löydä LinkedIn:stä, vaikkakin julkaisevat työpaikkailmoituksia siellä. Instagramissa ovat aktiivisia. Kertovat ajankohtaisia asioita, kysyvät kysymyksiä mitkä saavat miettimään asiaa itseni kannalta ja antavat vinkkejä.

Sitten on vuorossa kaksi mikroyritystä toiselta toimialalta kuin oma yritykseni on. Toinen yritys käyttää blogia, kertoo siellä ajankohtaisia asioita (vapaita aikoja jäljellä), tarjouksia ja infoavat palveluistaan myös yrityksille. Blogi on vaikea löytää heidän verkkosivuilta. Yritys löytyy myös LinkedIn:stä mutta ei ole tuottanut mitään sisältöä. Instagramissa ovat aktiivisia, tuottavat siellä samankaltaista sisältöä kuin blogissaan. Toinen yritys ei käytä blogia ja verkkosivujen mukaan keskittyvät enemmän hieman toiseen toimialaan kuin ensin hakutuloksista sain. Instagramia käyttävät ahkerasti, mutta sielläkin sisältö keskittyy tähän toiseen toimialaan. LindedIn:ä eivät käytä.

Sosiaalisen median hyödyntäminen omalla alalla

Ja viimeisenä oman toimialani yrityksiä. Kaikki valitut yritykset käyttävät blogia, mutta sisältö vaihtelee. Yksi keskittyy vain siihen mitä tekee ja päivittää niistä jo aiemmin kirjoittamiaan blogeja. Selkeä ja hyvä toimintatapa. Toinen kertoo hyvinkin laajasti toimialaan liittyviä asioita sekä markkinoi omaa tekemistään. Mielestäni liian laaja kokonaisuus ja liikaa itsensä esille tuomista. Kolmas antaa vinkkejä myös muihin asioihin kuin vain tarjoamiinsa tuotteisiin, mutta liittyy silti toimialaan eikä rönsyile liikaa ja kertoo myös omakohtaisia kokemuksiaan. Selkeä ja mieluista lukea.

LinkedIn:stä löytyy näistä esimerkeistä vain yksi, mutta eivät ole mitään sisältöä tuottaneet. Instagramista löytyy yksi kyseisistä yrityksistä ja kertovat siellä ajankohtaisia asioita; etätyö koronan aikana, messumatkoja, videotuotantoa, jne.

Verkostoitumisen merkitys on viime vuosina vain kasvanut ja kenties kanavallakaan ei ole niin merkitystä; eri kanavilla tavoitat erilaisia ihmisiä ja yrityksiä. Kaikessa kuitenkaan ei ole pakko olla mukana, mutta jonkinlainen säännöllisyys on hyvä olla. Ketään ei välttämättä kiinnosta julkaisu, joka on muutaman vuoden vanha, eikä sitä ole päivitetty, etenkin jos tieto on sellaista mikä muuttuu. Julkaisut eri kanaviin voidaan ajastaa siihen tarkoitetuilla ohjelmilla, ei tarvitse siis ”päivystää” somen äärellä. Verkostoituminen kilpailijoiden kanssa on kasvattanut suosiotaan ja nykyisin tehdään paljon yhteistyötä yhdessä. Toimiva yhteistyöverkosto on hyväksi kenellä tahansa.

Sosiaalinen media, tietosuoja ja yksityisyys

Sosiaalinen media on verkostoitumiseen oiva apuväline ja monia sosiaalisen median palveluita käytetään globaalisti ympäri maailman, sekä yksityiseen että kaupalliseen viestintään. Sosiaalista mediaa käytetään nykyisin laajasti henkilökohtaiseen kommunikointiin vapaa-ajalla sekä työ- ja opiskeluasioissa. Sosiaalisen median viestintä on harvoin yksityistä ja ajattelemattomalla toiminnalla saattaa olla ikäviä seurauksia. Monesti julkaisut näkyvät monille ihmiselle jos olet määritellyt ne julkisiksi. Tällöin myös sinulle tuntemattomat henkilöt näkevät ne. Monissa palveluissa voit rajoittaa julkaisujen näkyvyyttä. Tutustu käyttämäsi palvelun yksityisyydensuojaan ja säädä asetukset vastaamaan omaa käyttötarkoitustasi. Ja muista, että sinun tulee kysyä lupa kaikilta henkilöiltä julkaisuun jotka siinä esiintyvät. Myös nimen mainitseminen kuvan yhteydessä tarvitsee luvan.

Sosiaalinen media on otollinen maaperä kaikenlaisille huijauksille ja haittaohjelmille. Huijari tai rikollinen voi siellä soluttautua ystäväpiiriisi esiintymällä tuttuna ihmisenä tai ottaa sinuun suoraan yhteyttä. Kiertokirjeet leviävät nopeasti sosiaalisessa mediassa ja niiden mukana leviää haittaohjelmat laajasti. Henkilötietoja voidaan kysyä naamioimalla haittaohjelma peliksi, videoksi, kilpailuksi, kyselyksi, lähes miksi vaan johon on helppo vastata ja antaa tiedot. Jos saat ystävältäsi epäilyttävän videon tai linkin, ota häneen muulla tavoin yhteyttä ja kerro, että hän on todennäköisesti joutunut haittaohjelman uhriksi.

Sosiaalisen median käyttöehdot, kuka omistaa datasi

Vaikka kuinka yrität pitää huolen yksityisyydensuojasta, toiset sosiaalisen median palvelut omistavat datasi. Näin ollen, julkaiset kuvan heidän palvelussa ja samalla annat kuvan oikeudet heille. Kuva ei ole enää sinun, vaikka sinä siinä esiintyisit. Lue siis tarkoin käyttämäsi palvelun tai sovelluksen käyttöehtot. Suomalaiset tietoturvan asiantuntijat ovat tehneet Pilviohje-wikin jossa arvioidaan verkkopalveluiden käytettävyyttä, turvallisuutta ja käyttöehtoja. Helppokäyttöinen, josta saa nopeasti käsityksen eri palveluista.

Sosiaalisen median palvelut muuttavan toisinaan käyttöehtoja, ilman erillistä ilmoitusta. Toisinaan muutokset heikentävät yksityisyydensuojaa ja palvelu voi olla vaikea lopettaa, saatikka tuhota julkaisut. Esimerkiksi tilin poistaminen voi olla monen linkin takana ja tehty niin hankalaksi, että harva sitä jaksaa tehdä. Tilin lopettamisen jälkeen tilin sisältö saattaa edelleen kuulua kyseisen sosiaalisen median palvelulle.

Identiteettivarkauksien myötä on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota siihen mitä julkaiset ja mitä tietoa sinusta löytyy. Rikolliset voivat myös yhdistää tietojasi eri lähteistä ja viedä näin identiteettisi. Tulee siis aina muistaa, että julkaisemasi tieto verkossa voi olla kenen tahansa nähtävillä ja sinä et välttämättä voi enää hallita mihin niitä käytetään.

On siis erittäin tärkeää tutustua huolella käyttämäsi sovelluksen käyttöehtoihin ja suoja-asetuksiin ja ottaa huomioon, että näistä huolimatta monet palvelut saattavat pitää itsellään oikeuden kerätä, jakaa ja käyttää käyttäjien tietoja ja julkaisuja miten haluavat.

Digitaalisen identiteetin muodostuminen

Oletko koskaan googlettanut omaa nimeäsi? Jos et ole niin suosittelen sen tekemään, voit saada yllättäviä tuloksia. Katso myös kuvahaun tulokset. Mieti mitä tietoja sinusta löytyy ja ovatko tiedot oikeita ja miten voit vaikuttaa mitä tietoja sinusta löytyy. Jos haluat laajentaa hakua, niin googleta puhelinnumerosi. Sekin saattaa toisinaan kertoa yllättäviä asioita.

Sanotaan, että verkosta ei voi tietoja poistaa. Osittain se varmasti pitääkin paikkansa. Itse olin Facebookissa vuoteen 2012 saakka, ja niitä tietoja ei tule enää googlettamalla. Silti en usko, että tiedot ovat poistuneet kokonaan. Harmi kun en ottanut kuvalinkkiä omasta profiilikuvastani talteen silloin ja voisin nyt katsoa löytyykö se verkosta vielä ’ihan vaan hakemalla’. Ihan vain testimielessä.

Itsestäni löydän työkuvia, oman LinkedIn profiilini ja blogini. Googlettamalla nimeni tulee saman nimisen henkilön Facebook ja Youtube kanavat. Jep, kanadalaisella mimmillä on sama nimi. Youtubessa on hänen häistään hienoja kuvia. Ja tottakai löydän itsestäni kunnallisvaaleihin liittyviä hakutuloksia, koska olen aikoinaan niissäkin mukana ollut. Yhden lehtijutun löydän; James Bond elokuvan ensi-iltanäytös syksyllä 2015. Elokuva alkoi kello 00:07.

Yksi uusi yllätys löytyi: Kati Palm on juossut Vantaan maratonin syksyllä 2019. En ollut kyllä minä, mutta hyvä me kaikki samannimiset!

Julkisuuden henkilön digitaalista identiteettiä tutkiessa huomaan, että suomalainen lehdistö määrittelee pitkälti mikä on julkisuuden henkilön digitaalinen identiteetti. Jos lehdistö hänestä pitää, on identiteetti positiivinen ja henkilö ’voi törttöillä’ ja silti kirjoitetaan myönteisesti. Mikäli lehdistö päättää repiä lööppejä henkilöstä, kaikki henkilön tekemiset (menneet ja tulevat, hyvät ja huonot) revitään auki ja kirjoitetaan negatiiviseen, jopa sensaatiomaiseen sävyyn.

Tulee kuitenkin muistaa, että henkilö itse loppupelissä määrittelee sosiaalisen median identiteettinsä ja rajaa mitä tietoa siellä haluaa kertoa ja jakaa. Jokainen myös itse päättää kuinka laajasti haluaa tietonsa tuoda näkyville. Suosittelen jokaista miettimään omaa sosiaalisen median käyttäytymistään ja miettiä itselleen sosiaalisen median käyttäytymisen rajat.

Sosiaalisen median pelisäännöt

Sosiaalisen median pelisäännöt pitävät sisällään tietoturvan, mukaanlukien haittaohjelmat ja huijaukset ja tietosuojan.

Tietoturva

Työ- ja opiskeluasioihin käytä ensisijaisesti työnantajan tai oppilaitoksen tarjoamia palveluita. Monesti työnantaja tai oppilaitos on virallisesti hyväksynyt kyseisen kanavan käytön ja se kuuluu osaksi työtehtäviä. Tällöin palvelua käytetään työpaikan tai oppilaitoksen tunnuksilla (esimerkiksi sähköposti). Vapaa-ajalla ei ole suositeltua käyttää työnantajan tai oppilaitoksen tunnuksia, vaan tähän käyttötarkoitukseen tulee luoda toiset tunnukset. Muista luoda eri salasanat kaikkia kanavia varten sekä eri rooleja varten. Mikäli neuvot toisia sosiaalisen median käytössä, kerro myös tietoturvaan liittyvät asiat. Jos lisäät sosiaaliseen mediaan sisältöä jonka olemassa olon haluat varmistaa, ota aina varmuuskopio. Monet palvelut tarjoavat varmuuskopiota esimerkiksi automaattisesti Google tilille, joka on siis sama kuin gmail-tilisi.

Haittaohjelmien ennalta ehkäisy

Varmista työaseman tietoturva. Tarkista ohjelmapäivitys, palomuuri- ja haittaohjelmasuojaukset. Sosiaalisen median tietoturvassa saattaa olla puutteita joiden avulla asennetaan haittaohjelmat, lähetetään roskapostia ja kerätään henkilötietoja. Noudata siis varovaisuutta.

Sosiaalisessa mediassa on haittaohjelman helppo levitä; luulet saavasi viestin kaveriltasi, klikkaat sen auki (koska tottakai se on turvallinen) ja haittaohjelma on siinä, nenäsi edessä valmiina toimintaan.

Palvelut lähettävät myös automaattiviestejä, jotka ovat monesti kalasteluviestejä. Kalasteluviestit haluavat saada tietoonsa esimerkiksi käyttäjätunnuksesi ja salasanasi, pankkitunnukset, jne. Viestit ovat monesti taidokkaasti tehty, eikä vanha viisaus ‘hoono soomi’ enää päde. Opettele erottamaan erilaiset viestit toisistaan esimerkiksi viemällä hiiri (älä klikkaa hiirtä) viestissä olevan linkin päälle ja katsomalla mihin linkki oikeasti vie.

Muut huijaukset ja väärinkäytöt

Tulee muistaa, että sosiaalisessa mediassa henkilö ei aina ole se jonka sanoo olevansa. Sosiaalisessa mediassa on todella helppo esiintyä toisena henkilönä. Mikäli saat yhteydenoton tuntemattomalta, varmista hänen henkilöllisyys. Googleta vaikka henkilö ja tutki mitä dataa hänestä löytyy. Jos koet uhkailua tai häirintää, on monessa sosiaalisen median palveluissa kohta ‘ilmianna’ tai ‘estä’ valinta käytettävissä. Ja nykyään myös poliisi löytyy monesta sosiaalisen median kanavista ja on helposti saatavilla sitäkin kautta.

Nettihuijaukselle on olemassa muutama yleissääntö, jotka on hyvä sisäistää:

  • Lähettäjän osoite ei ole ‘se oikea’ ja linkki vie väärälle sivulle.
  • Lähettäjä on monesti valeprofiili.
  • Viestissä vedotaan kiireeseen ja kehoitetaan toimimaan heti.
  • Aihe käsittelee ajankohtaisia aiheita, juuri niitä mistä uutisoidaan, kirjoitetaan ja puhutaan juuri silloin.
  • Nettihuijaus tarjoaa liian hyviä etuja ollakseen totta.

Tietosuoja

Tietosuojassa jollakin taholla on sinuun liittyviä tietoja; olet saattanut ne luovuttaa esimerkiksi jäsenyyden yhteydessä tai tilatessasi uutiskirjeen. Nämä tahot suojaavat sitten yksityisyyttäsi tarkoituksenmukaisesti ja tätä kutsutaan tietosuojaksi.

Aina kun annat tietosi jonnekin, muista tarkistaa yksityisyyden suoja ja siihen vaikuttavat asetukset ja päivitä niitä tarvittaessa. Mikäli lataat lisäosan tai sovelluksen, lue aina käyttöehdot. Kiinnitä huomiota siihen, kuka datan omistaa ja mihin kyseisellä sovelluksella on pääsy sinun laitteellasi. Vältä antamasta palvelulle liian henkilökohtaisia tietoja. Mieti onko tarpeen kertoa esimerkiksi sukupuoli tai ikä.
Sisältöä lisätessä kunnioita myös toisten yksityisyyttä. Yksityisyyttä suojaava laki velvoittaa sinua kysymään luvan julkaisuun kaikilta henkilöiltä ketä julkaisu koskee. On myös hyvä kysyä aina etukäteen henkilöltä itseltään, mikäli olet välittämässä hänen puhelinnumeroaan jollekin toiselle. Mieti siis aina mitä julkaiset, oli se sitten itseesi, tuttaviisi tai työpaikkaasi liittyvää. Monesti verkkoon laitettu sisältö on mahdoton poistaa kokonaan. Varskinkin jos käyttöoikeus on palveluntarjoajalla.

On myös hyvä miettiä mitä paljastaa verkossa. Vaikka itse ajattelisit sen olevan vaaratonta, joku ulkopuolinen voi hyödyntää sitä kalastelu- tai huijausyrityksissä. Lomareissut ei kuulu verkkoon, ainakaan loman aikana. On myös hyvä olla laittamatta kuvia kodistasi tai työpaikastasi; ulkopuolinen taho saa niistä yllättävän paljon tietoa. Onko sinulla arvokas taulu joka kuvassa näkyy, onko työpaikallasi millaiset valvontakamerat.

Muistilista

  • Selvitä sosiaalisen median käytännöt työpaikkasi, harrastustoiminnan ja oppilaitoksen suhteen.
  • Luo itsellesi sosiaalisen median säännöt ja noudata niitä. Päivitä näitä sääntöjä tarvittaessa.
  • Käytä eri tunnusta ja salasanaa jokaisessa palvelussa. Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen.
  • Käytä vain tietoturvallisia laitteita.
  • Noudata varovaisuutta ja pidä tuntosarvet pystyssä haittaohjelmien, roskapostien, kalastelu- ja huijausviestien varalta.
  • Opi tunnistamaan erilaiset viestit; mikä on järjestelmän lähettämä automaattiviesti ja mikä on kalasteluviesti.
  • Muista, että haittaohjelmat voivat levitä myös ystävältä saadun viestin tai yhteydenoton kautta.
  • Varmista uuden, tuntemattoman henkilön henkilöllisyys jollakin muulla välineellä tai palvelulla.
  • Uhkailu, häirintä ja huijaamiset eivät ole hyvää käytöstä. Jos törmäät näihin, estä henkilöä ottamasta sinuun yhteyttä.
  • Lue käyttämäsi palvelun yksityisyyden suojan asetuksen ja muuta niitä tarvittaessa.
  • Älä laita itsestäsi tai muista liian henkilökohtaisia tietoja palveluun.
  • Opasta ja neuvo myös lähipiirillesi näitä asioita.

Sosiaalisen median hyödyntäminen tulevaisuudessa

Sosiaalisen median hyödyntäminen tulevaisuudessa, hmm. Työn ja opiskelun kannalta tulen käyttämään blogia ja LindedIn kanavaa. Blogini tulee laajentumaan muutamalla aihealueella, keskittyen tietoturvaan ja tietosuojaan. LinkedIn todennäköisesti on kanava jossa tulen jakamaan blogitekstini linkkejä ja kuten tähänkin asti, toisinaan kommentoin muiden julkaisuja. En ole ihminen jonka pitää suunapäänä kertoa asioita, mielummin keskityn hallitsemaan itselleni mielenkiintoiset aihealueet. Instagram, jonka otin käyttöön tämän kurssin alussa, tulen pitämään henkilökohtaisena. Olen vuosien saatossa matkustellut paljon ja matkoilla näkee ihmeellistä luontoa. Näitä puhelimella ottamiani kuvia, ilman suodatuksia, filttereitä ja kuvankäsittelyjä, julkaisen Instagramissa. Kuvat eivät ole otettu juuri sillä hetkellä, vaan saattavat olla jokin aika taaksepäin otettuja.

Tietyt asiat säilyvät vuodesta toiseen ja se on hyvä se.